Monday, June 27, 2011

Ajokortti Kaliforniassa - helppo rasti

Source: www.dmv.ca.gov
Kaliforniassa saa ajaa toisen osavaltion tai toisen maan ajokortilla vuoden ilman sen kummempia ongelmia. Toisaalta, jos osavaltioon asettuu asumaan, kortti pitää hankkia välittömästi.

Itse halusin kortin paristakin syystä. CA-ajokortti on ihan hauska muisto tämän kevään komennuksesta. Toisaalta, jos tänne palaa pidemmäksi aikaa, on jälleen yksi byrokraattien kanssa taistelu vähemmän edessä. 

Lisäksi ajokortti on virallinen henkilötodistus Yhdysvalloissa.
Suomalaisellakin ajokortilla on yleensä voinut todistaa ikänsä, mutta esimerkiksi Zyrtecin ostaminen apteekista vaatii joko passin tai paikallisen henkkarin. Lisäksi aikaisemmat kollegat varoittivat, että onnettomuuden sattuessa ulkomaisella ajokortilla ajavaa pidetään helposti syyllisenä, kunnes toisin todistetaan.

Ajokortin hankkiminen Kaliforniassa on helppoa. Rahaa kului kokonaiset 31 dollaria. Byrokratiassa on omat kiemuransa, mutta ei mitään mahdotonta. 

Nämä käytännöt koskevat siis vain Kalifornian osavaltion ajokorttivaatimuksia, muissa osavaltioissa on omat vaatimuksensa. Infoa tarvittavista papereista ja taidoista löytyy Department of Motor Vehiclesin (DMV) kotisivuilta. Sieltä löytyy myös ladattavat versiot autokoulun oppikirjoista. Niihin kannattaa todellakin tutustua, sillä ihan kaikkea ei pysty euroopan taidoilla ja mutulla arvaamaan oikein. 

Ajokortin hakemista, ja montaa muutakin asiaa helpottaa merkittävästi paikallinen social security card. Jos viisumi mahdollistaa social security -numeron hankkimisen, se on varsin nopea toimitus. Itse hommasin korttini jo Palo Altossa asuessani. Mukaan tarvitsin lähinnä passin, jossa on tietysti viisumisivu ja valkoinen maahantulokortti niitattuna. Paikallisessa sossussa käyminen on myös ihan mielenkiitoinen kokemus.

Kortin saamiseen meni alle viikko hakemisesta. Se toimitetaan postitse kotiin tai muuhun postiosoitteeseen. 

Jos social security cardiin ei ole mahdollisuutta, onnistuu kortin hankkiminen ilmankin. Niistä käytännöistä en osaa kertoa sen enempää. 

Itse ajokortin hakemisen voi aloittaa marssimalla suoraan DMV:n toimipisteeseen tai sopimalla etukäteen tapaamisajan. Yelpin nettiarviot pelottelivat, että San Franciscon DMV:ssä saa kulumaan koko päivän jonossa, ja ajanvarauksella tapaamisen saa viikkojen päähän.

Päätin ottaa riskin, ja ensimmäinen vaihe vei yhteensä reilun tunnin. Aluksi toimistolla jonotetaan ilmoittautumaan, josta saa perustietolomakkeen täytettäväksi. Tätä lomaketta ei saa tulostettua etukäteen.  Mukaan tarvitsee passin, social security cardin ja suomalaisen ajokortin. Lisätietoa ajokorttiprosessista ja mukaan tarvittavista todistuksista DMV:n sivuilla .

Lomakkeen täyttämisen jälkeen jonotin vuoroani parikymmentä minuuttia. Ensimmäisellä luukulla kysyttiin perustiedot uudestaan, tarkastettin näkö sekä veloitettiin kortin hinta 31 dollaria. Sain mukaani läjän papereita seuraavalle luukulle vietäväksi. Seuraavan luukun rastina oli valokuva. Enää en ihmettele, mistä järkyttävän näköiset amerikkalaiset ajokorttikuvat tulevat. Valaistus ja kuvauspömpeli saavat kaikista esiin säikähtäneen peuran. Digikuva siirtyi suoraan järjestelmään varsinaista ajokorttia varten. 

Kuvan ottamisen jälkeen vuorossa olivat kirjalliset. Ensimmäistä Kalifornia-ajokorttia tekevälle täysi-ikäiselle kysymyksiä oli 36 kappaletta.

Olin tehnyt harjoituskirjallisia DMV:n sivuilla ja opiskellut niiden avulla muutamia knoppeja. Tietenkään juuri niitä knoppeja ei kysytty, mutta läpi meni heti ensimmäisellä kerralla parilla virheellä. Kirjallisia saa yrittää yhdellä maksulla kolme kertaa. Virheitä saa olla 6. Kysymykset vaihtuvat eri suorituskerroilla. Englantia osaavalle, suhteellisen järjissään olevalle ihmiselle kysymykset eivät tuota suurempia ongelmia. 

Kirjallisten jälkeen sain tulostetun paperin, joka toimi tilapäisenä ajokorttina, ja sain mahdollisuuden varata itselleni inssin.

Inssiin tarvitsee tietysti auton. Helpointa on lainata kärry joltain tuttavalta. Mukaan tarvitsee todistuksen siitä, että autoa saa käyttää DMV driving testissä. Jos inssiin tulee vuokra-autolla, sopimuksessa pitää lukea että kokeen tekijä on vakuutettu henkilö. Tämä kannattaa varmistaa vuokrafirmalta etukäteen. Itse otin auton car share -firma Zipcarilta. Sen jäseneksi pääsee suomalaisellakin ajokortilla, mukaan tarvitsee vain englanniksi käännetyn ajokorttirekisteriotteen. Sen saa Trafilta palkkiota vastaan myös ulkomaille. Sähköinen toimitus ei ainakaan omalla osallani ollut mahdollista.

Inssin aluksi testataan, että kokelas osaa käyttää vilkkuja, pyyhkimiä, ynnä muita vipstaakkeja kunnolla. Heti alussa on pikku knoppi, jota ei voi tietää ilman kirjan lukemista. Käsimerkit vasen (vasen käsi suoraan vasemmalle), oikea (käsi koukussa ylöspäin) ja stop (käsi koukussa alaspäin). Merkit näytetään siis avonaisesta ikkunasta.

Tutkinnon vastaanottaja kiinnitti erityistä huomiota väistämisvelvollisuuksien noudattamiseen, täkäiläisten 4-way stop -risteysten oikeaoppiseen ajamiseen. Moottoritielle ei menty eikä taskuperuutuksia tarvinnut esitttää. Läpi siis sekin eka laakista. Kortti luvataan postissa 4-6 viikon aikana. Omalla kohdallani tuli juuri seitsemän viikkoa kortin odottelua täyteen.

Yksi vekkuli piirre autokoulukirjassa oli ohjeet, miten ratista tulisi pitää kiinni. Perinteisestä käsien 10 ja 2 -asemoinnista ollaan siirrytty asentoon 4 ja 8. (Siis kelllotaulun numeroiden mukaan.) Tämä johtuu kahdesta perustelusta: 1 ohjaustehostimelliset autot tarvitsevat vähemmän voimaa ohjaamiseen 2. airbagin pitää mahtua laukeamaan. En ihan allekirjoita perusteluja, ratin alareunasta ohjaaminen tuntuu todella vammaiselta, enkä usko, että se on paras mahdollinen ote, jos autoa pitäisi oikeasti ajaa.

Itse en tällä erää ajanut moottoripyöräkorttia, mutta se menee suurin piirtein samalla tavalla. Prätkäkortissa on käsittelykoe, jossa pitää pujotella keiloja ja ajaa sen jälkeen ympyrää tiettyjen rajojen sisällä. Katselin DMV:n parkkiksella, kun isoja Harrikoita tai sporttipyöriä ostaneet tuoreet motoristit lähtivät epäonnistumisten jälkeen pää painuksissa lisäharjoituksiin. Tähän vinkiksi: kannattaa laitana/vuokrata kokeeseen pienin mahdollinen pyörä. Jopa skootteri käy, kunhan iskutilavuus on yli 50 kuutiosenttimetriä.

Hyödyllisiä linkkejä:
Social security office: http://www.ssa.gov/
DMV:n oppikirja moottoripyörälle: http://dmv.ca.gov/pubs/dl655/mcycle_htm/toc.htm


No comments:

Post a Comment