Pehmeää lunta Lake Tahoella

Kalifornian Sierra Nevadassa ja Lake Tahoella on ollut aivan huikea lumitalvi. Hiihtokeskukset pitävät hissit pyörimässä tänä keväänä ainakin kuukautta normaalia pidempään.

Päätimme hyödyntää tilanteen ja lähdimme maaliskuun lopussa Lake Tahoelle laskettelemaan. Viikonloppua edeltävät säätiedotteet lupasivat hyvää: lunta oli tullut 3-4 jalkaa ja luvassa oli vielä ainakin 60 tuumaa (jostain syystä lumiennusteessakin piti brassailla kahdella epästandardilla mittayksiköllä)

Vuokrasimme vain suomalaisille tarjolla olevan mökin South Lake Tahoelta ja lähdimme matkaan kurssikavereiden kanssa. TIesääennusteet lupailivat aikamoista myräkkää ja vielä perjantaina ennen lähtöä kävin hakemassa lumiketjut autoon. 

Lunta tulikin, mutta paikallisen Destian eli Caltransin auroja ja de-ice autoja kiersi summitteja sellaista tahtia, ettei ketjuille olisi välttämättä ollut tarvetta. Mutta ne olivat pakolliset, jos ei ajanut nelivedolla ja snow tireseilla.

Mutta asiaan. Lauantaina kävimme mäessä Kirkwoodissa ja sunnuntaina Squaw Valleyssa vanhoilla olympiarinteillä. Lonely Planetin uhkaama Sierra cement loisti poissaolollaan: lunta oli paljon ja se oli pehmeää. Mihinkään Utahilaiseen shamppanapuuteriin oli vielä matkaa, mutta putku on paskimmillaankin aika hyvää.

Lauantaina laskuhaluja meinasi viedä Kirkwoodin aika venäläinen suksivuokraamo, joka puuterirokkereita pyytäessä antoi harrastajatason rinnesukset, "kun ei muutakaan ollut". Takaaladattavat monot sentään lähti ilkeän mulkaisun jälkeen takaisin hyllyyn. 

Mutta kummasti hyvä lumi on hyvää lunta, vaikka laskisi huonommillakin varusteilla. Hymy tuli naamalle väkisin. Jassukin sai mäkiä alle, kun allekirjoittanut vahti Pikku-T:tä.

Tyytyväinen hiihtäjä

Sunnuntaina Squaw Valleyssä sain alle läskit putskurokkerit. Tulin melkein uskoon. Etenkin ihan huipulla puurajan yläpuolella heikossa näkyyydessä tuulen pakkaama "jännälumi" meni kuin leikkiä vaan. Ja parempi lumi oli vielä hauskempaa.

Kirkwood ja myös Squaw Valley sisältävät erittäin paljon inbounds-putskualueita. Sunnuntain myräkässä valitsin luonnollisesti hissin, jossa luki "Warning! No easy way down. Experts only!" Huipulla lumisateessa ja tuulessa ei nähnyt juuri mitään, mutta valitsin porukan, jota lähdin seuraamaan. Pitkähkön traversen jälkeen löytyi tuulensuojaa, puuraja ja paljon koskematonta lunta. 

Ei muuta kuin sukset alaspäin ja toisen käännöksen jälkeen kirpputori pystyyn. Kamoja keräillessäni opin ainakin, että sikäläiset kusuivat tilannetta pihamyyjäisiksi. Alkukankeuden jälkeen homma alkoi sujumaan ja hiihtopäivä oli lähellä täydellistä.

Vaikka molemmissa keskuksissa hissejä oli paljon suljettuna kovan tuulen vuoksi, laskemista löytyi ihan kivasti yhdeksi hiihtopäiväksi. Ja olisi sitä ollut useammankin päivän tarpeisiin. Hieno reissu.