Juna jyskyttää - ja hitaasti jyskyttääkin

Caltrain-asema San Franciscossa

Edes säällisellä tavalla toimiva julkinen liikenne on hieno juttu Kaliforniassa. Tosin Piilaakson kaupungit yhdistävä,  San Franciscon ja San Josen väliä liikennöivä Caltrain  ei varsinaisesti ole mikään huippunopea ja –moderni kokemus.

Olen päässyt kokemaan Caltrainin huumaa useita kertoja viikossa Palo Alton ja San Franciscon välillä. Kolisevat junat jyskyttävät rauhallista tahtia tasoristeysten läpi pilli huutaen. Todellista menneen ajan tunnelmaa.

Yksi ehdoton plussa on mahdollisuus kuljettaa polkupyörää  junassa ilman lisämaksua. Kaikissa junissa on fillarinkuljetusvaunu, johon mahtuu nelisenkymmentä kaksipyöräistä. Toinen positiivinen puoli on tietysti ruuhkien vättäminen. Piilaakson “länsiväylä” 101 on ruuhka-aikaan pahimmillaan erittäin tukkoinen.

Tällä hetkellä Caltrain-junia kulkee noin tunnin välein aamuvarhaisesta iltamyöhäiseen. Ruuhka-aikana on tarjolla myös Baby Bullet –junia, jotka pysähtyvät vain muutamalla asemalla. San Franciscon ja San Josen välin matkustaa parhaimmillaan alle tunnissa.

Pahasti velkaantunut Kalifornia uhkaa leikata Caltrainin rahoitusta tuntuvasti. Junaa operoiva Amtrak aikoo sen seurauksena vähentää päivittäisiä junavuoroja 84:stä 48:aan. Samalla lippujen hinnat nousisivat ja asemien määrä vähenisi. Aikamoinen voittajayhtälö.

Caltrain on tosin suunnitellut pikaraiteen rakentamista, jolloin matka-ajat lyhenisivät merkittävästi. Kaikki tähän asti koekeillut nopeammat yhteydet ovat olleet erittäin suosittuja, koska ne pystyvät kilpailemaan nopeudellaan oman auton kanssa.

Tämä tosin herättää vastustusta radanvarren nimbyissä, koska nopea juna “tuhoaisi idyllisen naapuruston”. Pihamaille pystytettyjen kylttien mukaan myös lapsia pitäisi ajatella.